FM Mauri Junttila
Päättyneen viime vuosisadan lopulla uudelleen vesitetty pieni Leppijärvi sijaitsee kookkaalla Järvi-/Leppinevalla, Tyrnävän Korvenkylän takana Yli - Temmestä vasten.
Se kuivattiin vuosina 1953 – 1955 työttömyystöinä kaivamalla Leppiojankanava korvaamaan aikaisempi luonnonvarainen laskuoja Leppioja. Leppiojan kanava laskee alajuoksullaan vetensä Tyrnävänjokeen. Se edelleen etäämpänä yhtyy Temmesjokeen. Siihen laskee vetensä esimerkiksi myös Ängeslevänjoki. Monista pienistä joista koostunut Temmesjoki tyhjentää vetensä Pohjanlahden, Liminganlahteen.
Se kuivattiin vuosina 1953 – 1955 työttömyystöinä kaivamalla Leppiojankanava korvaamaan aikaisempi luonnonvarainen laskuoja Leppioja. Leppiojan kanava laskee alajuoksullaan vetensä Tyrnävänjokeen. Se edelleen etäämpänä yhtyy Temmesjokeen. Siihen laskee vetensä esimerkiksi myös Ängeslevänjoki. Monista pienistä joista koostunut Temmesjoki tyhjentää vetensä Pohjanlahden, Liminganlahteen.
Leppijärven tyhjentänyt merkittävin toimenpide noina järven kuivaamisen aikoina, oli ollut kaivaa kookas kanava Järvikankaan läpi. Vanha, luonnon muovaama Leppijärven laskuoja Leppioja oli ollut mutkainen, serpentiinimäinen tasankomaiden laskuoja. Siinä oli ollut useita pieniä lampia (poukamia). Eräät poukamat olivat olleet useiden aarien kokoisia pieniä lampia.
Vanhat kyläläistarinat kertoivat luonnonvaraisen Leppiojan poukamien rantojen tarjonneen suoja-, turvapaikkoja suomalaisille sotapakolaisille isonvihan (vv.1714-1721) aikaan. Vielä 1900-luvun alkukymmenillä Järvikankaan alajuoksun puolen monilta luonnonniityilta oli keräilty heinää karjalle, viikatepelillä. Siellä oli ollut useita pieniä luonnonniittyjä, eräs niistä oli Yli-Temmeksen Kirkko-Pekkalan. Heinää oli ennen keräilty myös Leppijärven rantaniityiltä. Leppijärvi oli ollut pääosin ylitemmesläisen Vähä Artun omistama. Leppijärven rantaniittyjä oli ollut myös Korvenkylän Keskitalolla ja Vanhallatalolla.
Leppiojan kanavaa on perattu valmistumisensa jälkeen muun muassa teloilla kulkevilla ”Hullu – Jusseiksi” sanotuilla pitkällä nostopuomilla varustetulla, vaijerivetoisella, laahakauhaisella kaivukoneella.
Leppijärven kuolemaa 1950-luvulla joudutti myös järven kuivauksen, tyhjennyksen aikoihin tehty Nipsinginojan perkaus. Luonnonvarainen Nipsinginoja muutettiin vesiä nopeammin kuljettavaksi Nipsinginojankanavaksi. Se myös saa alkunsa kookkaalta Järvi-/Leppinevalta. Lapion ja rautakangin, dynamiitin voiman avulla kaivettu Nipsinojankanava laskee Alatemmeksellä Temmesjokeen. Nipsinojan perkauksissa oli alempana ollut työssä myös "Hullu-Jussi" kaivukoneita.
Luonnonvaraisessa Nipsinginojassa oli myös ollut useita pieniä lampia, poukamia. Niissä oli elänyt haukea. Esimerkiksi korvenkyläläinen Alpo Pasanen asui aikoinaan erään luonnon muovaaman lammen vieressä. Hän sai joskus hauen, jo aikoja sitten kaivetusta Nipsinginojan kanavasta.
Vanhat kyläläistarinat kertoivat luonnonvaraisen Leppiojan poukamien rantojen tarjonneen suoja-, turvapaikkoja suomalaisille sotapakolaisille isonvihan (vv.1714-1721) aikaan. Vielä 1900-luvun alkukymmenillä Järvikankaan alajuoksun puolen monilta luonnonniityilta oli keräilty heinää karjalle, viikatepelillä. Siellä oli ollut useita pieniä luonnonniittyjä, eräs niistä oli Yli-Temmeksen Kirkko-Pekkalan. Heinää oli ennen keräilty myös Leppijärven rantaniityiltä. Leppijärvi oli ollut pääosin ylitemmesläisen Vähä Artun omistama. Leppijärven rantaniittyjä oli ollut myös Korvenkylän Keskitalolla ja Vanhallatalolla.
Leppiojan kanavaa on perattu valmistumisensa jälkeen muun muassa teloilla kulkevilla ”Hullu – Jusseiksi” sanotuilla pitkällä nostopuomilla varustetulla, vaijerivetoisella, laahakauhaisella kaivukoneella.
Leppijärven kuolemaa 1950-luvulla joudutti myös järven kuivauksen, tyhjennyksen aikoihin tehty Nipsinginojan perkaus. Luonnonvarainen Nipsinginoja muutettiin vesiä nopeammin kuljettavaksi Nipsinginojankanavaksi. Se myös saa alkunsa kookkaalta Järvi-/Leppinevalta. Lapion ja rautakangin, dynamiitin voiman avulla kaivettu Nipsinojankanava laskee Alatemmeksellä Temmesjokeen. Nipsinojan perkauksissa oli alempana ollut työssä myös "Hullu-Jussi" kaivukoneita.
Luonnonvaraisessa Nipsinginojassa oli myös ollut useita pieniä lampia, poukamia. Niissä oli elänyt haukea. Esimerkiksi korvenkyläläinen Alpo Pasanen asui aikoinaan erään luonnon muovaaman lammen vieressä. Hän sai joskus hauen, jo aikoja sitten kaivetusta Nipsinginojan kanavasta.
Tyhjentämisensä jälkeen Leppijärven alue oli vuosikymmenestä - toiseen vain laaja, mitään kasvamaton, puuton kosteikko. Kosteikon keskellä sinnitteli muutaman aarin kokoinen lampi. Leppijärvi ja järven kosteikko on aina ollut vesilintujen suosima. Leppiojan kanavassa on elänyt haukea myös sinä aikana, kun järvi oli kuivattuna. Puoli vuosisataa sitten tapahtuneen Leppijärven kuivaamisen, tyhjentämisen seurausta oli myös maistuvien suomarjojen, hillain katoaminen Järvinevalta.
Aika näyttää, miten tulee vaikuttamaan hillasatoihin Leppijärven uudelleen vesittäminen? Sen uskoisi olevan hyvän asian hillojen kasvulle. Järven arvo korostuu varmaan tulevaisuudessa monin tavoin? Leppijärvi oli ennen ollut tavanomaisesti monien sunnuntaivapaiden viettopaikka. Siellä oli talvisin ollut lapsilla vinhasti kiitävä hoijakka, napakelkka.
Omana erikoisuutenaan voinee mainita, että Leppiojan alajuoksulla, Leppiojan kylässä on aikoinaan käytetty kotitaloudessa maakaasua. Sitä oli löytynyt omasta pihapiiristä syvää pihakaivoa kaivettaessa.
Tyrnävän Leppiojan kylässä on esiintynyt silloin tällöin keväisin kevättulvia. Ne ovat jopa häirinneet nelostien ja Tyrnävän välistä maantieliikennettä. Leppiojankanavan varren Korvenkylän kevättulvat jäivät pois Leppiojan kanavan kaivamisen myötä.
Lähteitä:
Anni Junttila os. Pasasen ja Ahti Pasasen tarinoita.
Kalervo ja Oiva Junttilan muisteluita.
Muistojen tulva; Tarinoita Tyrnävän Korvenkylästä. Toimittaneet: Matti, Erkki ja Esko Alasaarela. Pohjolan Painotuote OY Rovaniemi 2011.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nipsinginoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Temmesjoen_vesist%C3%B6
http://maps.google.fi/maps?rlz=1C1CHMO_fiFI530FI530&q=leppij%C3%A4rvi+tyrn%C3%A4v%C3%A4&um=1&ie=UTF-8&hq=&hnear=0x4681b99a7f37c4d7:0xc79593fbde466b4b,Leppij%C3%A4rvi&gl=fi&sa=X&ei=XVlmUcybJuiQ4gTkrYHoCA&ved=0CC0Q8gEwAA
Anni Junttila os. Pasasen ja Ahti Pasasen tarinoita.
Kalervo ja Oiva Junttilan muisteluita.
Muistojen tulva; Tarinoita Tyrnävän Korvenkylästä. Toimittaneet: Matti, Erkki ja Esko Alasaarela. Pohjolan Painotuote OY Rovaniemi 2011.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nipsinginoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Temmesjoen_vesist%C3%B6
http://maps.google.fi/maps?rlz=1C1CHMO_fiFI530FI530&q=leppij%C3%A4rvi+tyrn%C3%A4v%C3%A4&um=1&ie=UTF-8&hq=&hnear=0x4681b99a7f37c4d7:0xc79593fbde466b4b,Leppij%C3%A4rvi&gl=fi&sa=X&ei=XVlmUcybJuiQ4gTkrYHoCA&ved=0CC0Q8gEwAA
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tulva-katkaisi-tien-tyrnavalle/165656/
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/sateet-nostivat-vetta-ojiin-ja-pelloille/295081/
http://www.edu.liminka.fi/netdays/temmes.htm
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/sateet-nostivat-vetta-ojiin-ja-pelloille/295081/
http://www.edu.liminka.fi/netdays/temmes.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Tyrn%C3%A4v%C3%A4
http://www.webbisivu.com/hm_page.aspx?pageId=226952
http://www.webbisivu.com/Leppij%E4rviTyrn%E4v%E4.aspx
kuvassa esillä pala vanhaa vuosina 1953-1955 kuivattua Leppinevan Leppijärveä
